Positive Behaviour Support (PBS) on tutkimusnäyttöön perustuva lähestymistapa, jonka tavoitteena on parantaa elämänlaatua ja vähentää haittaa aiheuttavaa ihmisten käyttäytymistä (Carr, et al. 2002). Tavoitteiden saavuttamiseksi PBS keskittyy tukemaan toivotun käyttäytymisen kehitystä (käyttäytymiset liittyvät oppimiseen, terveyteen, sosiaaliseen sekä yhteisölliseen toimintaan). PBS:n lähestymistapa perustuu: 1) sovellettuun käyttäytymisanalyysiin (Applied Behavior Analysis), jossa sovelletaan näyttöön perustuvia toimintatapoja käyttäytymisen muuttamiseen, sekä 2) inkluusioon, jonka lähtökohtana on tarjota kaikille ihmisille samat mahdollisuudet, ja 3) yksilön omista tarpeista lähtemiseen, jossa keskeistä on rakentaa tuki yksilön ainutlaatuiset piirteet huomioiden. PBS:n periaatteena on, että merkityksellinen muutos on mahdollista vain, jos ympäristö rakennetaan uudelleen niin, että muutoksen on mahdollista syntyä ja pysyä. ”Yksilöiden korjaamisen” sijaan PBS tähtää ympäristön uudelleensuunnitteluun sellaiseksi, että se tukee yksilön osallisuutta (Carr, ym. 2002).
PBS:n soveltamiskohteita ovat varhaiskasvatus, perus- ja toisen asteen koulutus sekä nuorten oikeus- ja mielenterveyspalvelut (ks. Mitchell, Hatton, Lewis, 2018; Chitiyo, May, & Chitiyo, 2012; Horner ym., 2010). School-wide Positive Behavioral Interventions and Supports (SWPBIS) tai School-wide Positive Behavioral Supports (SWPBS) malleja hyödynnetään kouluympäristössä käyttäen tuen kolmiportaista järjestelmää. Taso 1, universaali tuki, on ennaltaehkäisevää. Keskeistä siinä on luoda yhdessä sovitut ja kaikille yhteisön jäsenille yhteiset käyttäytymisodotukset. Arviolta 80-90%:lle oppilaista Tason 1 tuki on riittävää (Bradshaw ym. 2008). Tason 2 tukea tarjotaan oppilaille, joille Tason 1 tuki ei ole riittävää. Siinä pyritään ehkäisemään ongelmien lisääntyminen ja kasaantuminen. Tason 2 tuki sisältää näille oppilaille kohdennettuja interventioita. Valtaosalle (60-80%) tätä tukea saavista oppilaista nämä hieman yksilöllisemmät tukemisen tavat ovat riittäviä silloin, kun ne toteutetaan huolellisesti ja johdonmukaisesti. Pieni osa oppilaista tarvitsee vielä vahvempaa Tason 3 tukea. Tämän tuen suunnitteluun sisältyy huolellinen yksilöllinen tuen tarpeen arviointi, ja sen perusteella tehty yksilöllinen käyttäytymisen tuen suunnitelma. Tason 3 tuen tavoitteena on vahventaa sosiaalista suoriutumista ja ehkäistä käyttäytymisen ongelmista aiheutuvia haittoja.
SWPBS on viitekehys koulun toimintakulttuurin kehittämiselle. Se sisältää neljä pääelementtiä:
- Tulokset:odotetut tavoitteet, jotka koulu saavuttaa ottamalla käyttöön kolmitasoisen tuen.
- Rakenteet: Koulun ulkoinen ja sisäinen tuki aikuisten toiminnan vahvistamiseksi SWPBS-toimintatapojen käyttämisessä. Tason 1 tuen toteuttamisen tueksi koululle on nimetty koulun ulkopuolinen ohjaaja, joka kouluttaa koulun henkilökuntaa ja ohjaa koulun henkilökunnasta muodostettua SWPBS-tiimiä. Koulutus sisältää ohjeistuksen alkuvaiheessa tehtävän koulun vision, sosiaalisten arvojen ja käyttäytymisodotusten määrittelyn. Seuraavassa vaiheessa tiimi, ohjaajan tuella ja yhdessä koulun henkilökunnan kanssa, suunnittelee käyttäytymisen opettamisen ja toivotun käyttäytymisen vahvistamiseksi käytettävän palkkiojärjestelmän. Viimeinen vaihe on suunnitella mahdollisesti käytettävät, asteittain vahvenevat hierarkkiset seuraamukset toivottuun käyttäytymiseen ohjaamisessa. Koko kehittämistyön ajan koulua ohjataan luotettavan käyttäytymistä koskevan tiedon keräämiseen koulusta päätösten tekemisen tueksi. Koulun SWPBS-tiimi toimii yhdessä koulun ulkopuolelta tulevan ohjaajan kanssa henkilökunnan kouluttamisessa ja sitouttamisessa. Keskeinen osa koulun sisäistä, toimintakulttuurin kehittämistä tukevaa rakennetta on koulun johto, jota osallistetaan ja ohjataan aktiivisesti kehitystyön ja toiminnan toteuttamisessa ja henkilökunnan sitoutumisen varmistamisessa.
- Tiedon keruu: toteutukseen kuuluu kerätä tietoa a) oppilaiden häiriökäyttäytymisestä, läsnäolosta, akateemisesta suoriutumisesta ja b) sovittujen toimintatapojen toteuttamisen johdonmukaisuudesta ja kattavuudesta.
- Menetelmät: Tämä osa keskittyy hyödyntämään tutkimusperustaisia menetelmiä oppilaiden käyttäytymisen tukemiseksi. Tasoon 1 kuuluu sosiaalisen käyttäytymisen opettaminen oppilaille ja käyttäytymismallien tunnistaminen, korjaaminen ja uudelleenopettaminen. Keskeistä on kaikkien koulun aikuisten yhdenmukainen toiminta koulun vision ja arvojen välittämisessä, toivotun käyttäytymisen opettamisessa ja huomioimisessa sekä ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumisessa.